maanantai 17. lokakuuta 2016

Kesä - 16

Kesä-16

Kesä alkaa olla omenatarhan osalta ohi. Omenat kerätty ja osa puristettu mehuksi. Lieneen aika tehdä vähän yhteenvetoa kesästä. Keväällä pihlajat kukki runsaasti, se tiesi sitä että pihlajamarjakoi pysyy poissa omenista. Sateet ja helteet eivät sattuneet samaan aikaan, se taas rajoitti omenarupea. Näytti että Pekka , Petteri ja Vuokko kärsivät ruvesta, lukuunottamatta sitä Pekka puuta joka oli vartettu siemenrungolle. Vaikka kesän aikana satoi runsaasti näytti kääpirunkoiset puut kärsivän kuivuudesta. Voimakkaat tuulet rasittivat monia kääpiörunkoisia puita. Heikoin kohta näyttää olevan jalostuskohta. Ne puut jotka joudun uusimaan vaihdan siemenrunkoisiksi. Osa Sarioloista piti välivuoden. Saattoi olla vähän huono kelikin pölytysaikana. Aikaisten lajikkeiden kypsyminen meinasi odotuttaa, mutta sitten ne akoi kypsymaan tiuhaan. Kaikki paitsi talviomenat kerkesivät kypsyä ajallaan. Määrällisesti sato ei ollut huippusato, mutta laadullisesti sitäkin parempi. Kaupoissa näkyy olevan kotimaista omenaa. Monta erilajiketta, mutta päällisin puolin kaikki on saman näköisiä. Pohjaväri vihreä ja hennosti punaista peitevärinä. Kovin näyttävät pieniltä. Täytyneen kulkiessa käydä mittaamassa mihin koko luokkaan kuuluvat.

Torilla on sitä lajiketta mitä on ilmoitettu laatikossa. Kyllä ne tunnistaa. Koko vaihtelee, mutta alle 50mm on lajiteltu pois. Ennen välittäjät toivat lounais-suomesta lajittelujätettä joka oli siellä lähes ilmaista ja sitä oli sitten tarjolla joka kohdassa. Nyt kun torikauppiaat saa omenoita paikallisilta viljelijöiltä, niin laatu on parantunut ja ostajatkin tuntee viljelijän. Huvitus näyttää pitävän paikkansa aikaisimpana lajikkeena, vaikka jotkin väittää Pirjaa aikaisimmaksi lajikkeeksi. Valkeakuulas on pitkään ollut suosittu lajike, mutta nyt on jo olemassa parempia ja talvenkestävämpiä lajikkeita sen tilalle. Valkeanalif, Sortavalan imelä ja Eljakselan nauris voisi korvata Valkeankuulaan. Ehkä hivenen myöhäisempi Pervisaljut lajike olisi monien mieleinen, vähä happoisena, imelänä ja hieno aromisena. Kotimaisista Amoroosa, Eppulainen, Heta ja Sandra syyslajikkeista näyttäisi viihtyvän. Konsta lieneen myöhäisistä kotimaisista lajikkeista parhaiten viihtyvä. Sitten on luku erikseen vielä muut ulkomaalaiset lajikkeet. Koritsnoje novoje (Uusi kaneli) on ohittamassa Punakanelin. Severnaja zarja, Marsipan, Sokolovskoje ja Venjaminnovskoje näyttävät mielenkiintoisilta. Nähtäväksi jää niiden talvenkestävyys, varsinkin siemen perusrunkoisina.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti