perjantai 21. huhtikuuta 2017

Omenatarhan kevät.

Näin keväällä pohtii aina miten talvi vaikutti omenatarhaan. Ainakin jyrsijät kestivät aitauksen ulkopuolella ja tuskin puiden rungotkaan kärsivät myyristä tai hiiristä kun olivat suojatut tiheillä metalliverkoilla. Runkosuojat ovat vakavasti otettavat asiat. Kun sattuu hankala myyrävuosi niin se on silloin hupa puille jollei ne ole kunnolla suojattu. On turha kuvitella että koivutisle tai joku muu hajusta karkoittaisi nälkäiset myyrät. Jopa vanhat, vahva kuoriset puutkin kelpaavat. Venäjällä on yleinen tapa että puiden alarungot maalataan valkeiksi. Lähinnä kai halutaan suojata kevät auringon paahteelta. Jokaisella tarhurilla tuntuu olevat omat aineensa puunrungon valkaisemiseen. Perinteinen kai lieneen sammuttamattomasta kalkista tehty velli, jolla ennen meilläkin valkaistiin keväällä navetat.
Joskus käy niin että monien kirva ja punkki kesien jälkeen tulee kesä että ei löydy yhtään punkkia tai kirvaa. Silloin talvi on hoitanut torjuntatyön. Ei suinkaan niin että olisi ollut kovat pakkaset, sillä punkin ja kirvan munat ovat tunteettomia pakkaselle. Sen sijaan ne ovat herkät tukehtumaan. Siihen perustuu sekin öljyemulssiolla tapahtuva kevätruiskutus. Joskus sattuu että talvella lämpötilat vaihtelevat, niin että puissa oleva huurre sulaa ja kastelee oksat jonka jälkeen tulee kylmää ja se jäädyttää veden oksien pintaan. Muutaman päivän jääkerros oksanpinnassa tukehduttaa punkkien ja kirvojen munat.

Kevään tehtäviin kuuluu myös omenapuiden leikkaus. Jos harrastaa leikkausta jokavuosi ei tarvitse leikata kerralla paljoa, eikä omenapuu innostu kasvamaan voimakkaasti vaan voi rauhassa keskittyä hedelmien muodostamiseen. Puiden leikkaamiseen on olemassa hyviä perinteisiä ohjeita. Nuorena puun leikkaaminen on tärkeintä, silloin saadaan puulle sen perusmuoto. Sen jälkeen voi keskittyäkin rajoittamaan oksien pituuskasvua ja puun korkeutta. Näin saadaan puusta tukeva ja vahva oksainen. Tosin kääpiöperuspunkoiset tarvitsevat aina tuen jo niiden pienialaisten juurien ja hauraan puuaineksen vuoksi. Jo heti alussa kannattaa rajoittaa pääoksien määrää niin että puusta kasvaa ilmava, niin että ilma pääsee kulkemaan oksiston läpi ja auringon valo kypsyttämään omenat. Joillakin lajikkeilla on ominaisuus voimakkaaseen oksien pituuskasvuun ( mm. Koritsnoje novoje ) niitä kannattaa rajoittaa enintään 30cm vuodessa. Muuten oksista tulee pitkiä ja hentoja. Sadon muodostuessa ne muuten murtuvat. Kevään ongelmiin saattaa kuulua vielä se että jos tulee kylmät kevät ahavat ja kirkkaat aurinkoiset kelit ja että samalla maa on jäässä niin ettei puut saa vettä juurien kautta. Silloin saattaa puita kuolla. Tämä on enemmänkin kääpiörunkoisten puiden ongelma, joilla on matalat juuret.