Pistokkaista perusrunkoja.

Perinteisesti perusrunkoja, joihin vartetaan jaloverso eli varte, on kasvatettu siemenistä. Kun kääpiöivät perusrungot tulivat käyttöön, niin niitä ei enää voitukaan kasvattaa perinteisesti siemenestä. Solukkomonistus oli tehokkain ja mittavin lisäysmuoto. Tyvivesalisäys, eli multaus menetelmää (selvitetty Anssi Krannilan kirjassa ”Omenapuu”) on ollut myös laajassa käytössä. Nämä ovat olleet käytössä lähinnä suuria määriä lisätessä, mutta nyttemmin muutamat viljelijät ovat alkaneet selvittää lisäystä pienemmässä mittakaavassa. On todettu että kääpiöivää Budagovskin juurta voidaan lisätä myös kesäpistokkaista.

 

Tämä kuitenkin vaatii tarkat olosuhteet sumuteltassa.

Mutta kun huomattiin että Budagovskin runko on herkkä tekemään kosteassa talvisäilytyksessä ilmajuuria( varsinkin B396), alettiin käyttää sitä hyväksi perusrunkoja lisätessä.

 

Kun ilmajuuret kasvaa rungon ja oksan kulmaan, niin runko katkotaan oksien välistä ja istutetaan ruukkuun. Siinä ne kasvavat nopeasti varttamiskuntoisiksi.

 

Vaikka rungon pilkkoisi kokonaan niin juuri tekee uusia vesoja, ne voi mullata turpeella ja kasvattaa silleen juuret vesoihin. Näin voi pitää yllä pienimuotoista kääpiörunko tuotantoa ilman suurempia kustannuksia. Jos runkoon jää ilmajuuria mullan yläpuolelle ne kuivuvat kuivassa ilmassa.