Pistokkaista
perusrunkoja.
Perinteisesti
perusrunkoja, joihin vartetaan jaloverso eli varte, on kasvatettu
siemenistä. Kun kääpiöivät perusrungot tulivat käyttöön, niin
niitä ei enää voitukaan kasvattaa perinteisesti siemenestä.
Solukkomonistus oli tehokkain ja mittavin lisäysmuoto.
Tyvivesalisäys, eli multaus menetelmää (selvitetty Anssi Krannilan
kirjassa ”Omenapuu”) on ollut myös laajassa käytössä. Nämä
ovat olleet käytössä lähinnä suuria määriä lisätessä, mutta
nyttemmin muutamat viljelijät ovat alkaneet selvittää lisäystä
pienemmässä mittakaavassa. On todettu että kääpiöivää
Budagovskin juurta voidaan lisätä myös kesäpistokkaista.
Tämä
kuitenkin vaatii tarkat olosuhteet sumuteltassa.
Mutta
kun huomattiin että Budagovskin runko on herkkä tekemään
kosteassa talvisäilytyksessä ilmajuuria( varsinkin B396), alettiin
käyttää sitä hyväksi perusrunkoja lisätessä.
Kun
ilmajuuret kasvaa rungon ja oksan kulmaan, niin runko katkotaan oksien
välistä ja istutetaan ruukkuun. Siinä ne kasvavat nopeasti
varttamiskuntoisiksi.
Vaikka
rungon pilkkoisi kokonaan niin juuri tekee uusia vesoja, ne voi
mullata turpeella ja kasvattaa silleen juuret vesoihin. Näin voi
pitää yllä pienimuotoista kääpiörunko tuotantoa ilman suurempia
kustannuksia. Jos runkoon jää ilmajuuria mullan yläpuolelle ne
kuivuvat kuivassa ilmassa.