sunnuntai 2. marraskuuta 2014


Pervisaljut.

Nyt on ollut hetken aikaa maistella eri omenalajikkeita ja tehdä vähän arvostelua eri lajikkeiden kanssa. Tänä kesänä nousi yksi lajike yli muiden, Pervisaljut. Se on myöhäinen kesälajike. Alkaa kypsyä Huvituksen jälkeen. Kestävyydestä en osaa sanoa mitään, kun ne tuli käytettyä aika nopsaan. Kääpiörunkoiset ei tuottaneet montakaan hedelmää, mutta olin tehnyt yhden puun Antonouvkan perusrungolla, vähän tuoreeseen kohtaan. Se tuotti monta sankollista suuria tasalaatuisia omenoita. Olivat niin kauniin oranssinpunaisiakin, muodoltaan lieriömäisiä. Täytyy ottaa varttamisohjelmaan, varsinkin kun näyttää viihtyvän tällä korkeudella.

Vähän saman tyyppinen on Sortavalan imelä. Kypsyy samoihin aikoihin. Viihtyy alueella koska löytyy paikallisia vanhoja puitakin. Hedelmät on suuria, sekä siemen- että kääpiöperusrungolla. Väriltään kellertäviä, voidaan käyttää korvaamaan Valkeaa kuulasta. Huomattavasti parempi monessa suhteessa.

Korvaavista lajikkeista on Orlik mainio korvaamaan Loboa. Hyvin saman tyyppisiä lajikkeita. Todennäköisesti on Lopo omenaan Orlovin omenatutkimuslaitoksessa lisätty rupiresistanssi geeni ja laskettu viljelyyn Orlik lajikkeena. Hivenen on Lopoa aikaisempi ja maukkaampi.

Samalta jalostamolta on lähtöisin Orlinka ja Orlovim. Molemmat on aikaisempia, myöhäinen syyslajike. Vähän heikosti kääpiöperusrungolla viihtyviä, ehkä siemenrungolla menestynevät paremmin.

Kaunis ja maukas on myös Venjaminnouvskoje . Näyttää myös menestyvän alueella. Väriltään omena on kirkkaanpunainen. Omena lajike erottuu muista jo kaukaa väriltään.

Kotimaisista lajikkeista Sariola pitää paikkansa missä se kerkiää kypsyä. Samoin kuin ruotsalaista alkuperää oleva Särsö, joskaan se ei maullaan voita Sariolaa.

Konsta ja Santra menestyvät, mutta ovat enemmänkin talvilajikkeita ja kypsyvät vasta varastoinnissa. Ahosen syys kuuluu samaan luokkaan mutta on hiukan aikaisempi.

Pekka ja Petteri näyttävät menestyvän ja ovat tumman punaisia. Pekka on kuullemma maukkaampi. Tänä kesänä jäivät pieniksi.

Kaikki ei menestyneet tänä kesänäkään hyvin, vaikka olikin kohtalaisen suotuisa kesä. Maikki, Vuokko ja Solnsedar olivat melko rupisia. Näiltä pohjilta vaan keräämään vartteita ensi kevättä varten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti