Pervisaljut.
Nyt
on ollut hetken aikaa maistella eri omenalajikkeita ja tehdä vähän
arvostelua eri lajikkeiden kanssa. Tänä kesänä nousi yksi lajike
yli muiden, Pervisaljut. Se on myöhäinen kesälajike. Alkaa kypsyä
Huvituksen jälkeen. Kestävyydestä en osaa sanoa mitään, kun ne
tuli käytettyä aika nopsaan. Kääpiörunkoiset ei tuottaneet
montakaan hedelmää, mutta olin tehnyt yhden puun Antonouvkan
perusrungolla, vähän tuoreeseen kohtaan. Se tuotti monta
sankollista suuria tasalaatuisia omenoita. Olivat niin kauniin
oranssinpunaisiakin, muodoltaan lieriömäisiä. Täytyy ottaa
varttamisohjelmaan, varsinkin kun näyttää viihtyvän tällä
korkeudella.
Vähän
saman tyyppinen on Sortavalan imelä. Kypsyy samoihin aikoihin.
Viihtyy alueella koska löytyy paikallisia vanhoja puitakin. Hedelmät
on suuria, sekä siemen- että kääpiöperusrungolla. Väriltään
kellertäviä, voidaan käyttää korvaamaan Valkeaa kuulasta.
Huomattavasti parempi monessa suhteessa.
Korvaavista
lajikkeista on Orlik mainio korvaamaan Loboa. Hyvin saman tyyppisiä
lajikkeita. Todennäköisesti on Lopo omenaan Orlovin
omenatutkimuslaitoksessa lisätty rupiresistanssi geeni ja laskettu
viljelyyn Orlik lajikkeena. Hivenen on Lopoa aikaisempi ja
maukkaampi.
Samalta
jalostamolta on lähtöisin Orlinka ja Orlovim. Molemmat on
aikaisempia, myöhäinen syyslajike. Vähän heikosti
kääpiöperusrungolla viihtyviä, ehkä siemenrungolla menestynevät
paremmin.
Kaunis
ja maukas on myös Venjaminnouvskoje . Näyttää myös menestyvän
alueella. Väriltään omena on kirkkaanpunainen. Omena lajike
erottuu muista jo kaukaa väriltään.
Kotimaisista
lajikkeista Sariola pitää paikkansa missä se kerkiää kypsyä.
Samoin kuin ruotsalaista alkuperää oleva Särsö, joskaan se ei
maullaan voita Sariolaa.
Konsta
ja Santra menestyvät, mutta ovat enemmänkin talvilajikkeita ja
kypsyvät vasta varastoinnissa. Ahosen syys kuuluu samaan luokkaan
mutta on hiukan aikaisempi.
Pekka
ja Petteri näyttävät menestyvän ja ovat tumman punaisia. Pekka
on kuullemma maukkaampi. Tänä kesänä jäivät pieniksi.
Kaikki
ei menestyneet tänä kesänäkään hyvin, vaikka olikin kohtalaisen
suotuisa kesä. Maikki, Vuokko ja Solnsedar olivat melko rupisia.
Näiltä pohjilta vaan keräämään vartteita ensi kevättä varten.