Syksy 2019

Niin meni kesä. Jokainen omenanharrastaja on varmaan tyytyväinen omenakesään. Tietysti löytyy aina jotakin pientä moitittavaa, mutta harvoin on näinkin etullista kesää luomuomenan kasvattajalle. Pihlajanmarjakoi oli kohtuullisen hyvin hallinnassa. Vettä satoi ehkä liiankin vähän, omenarupea ei juuri esiintynyt. Sato olisi ollut varmaan suurempi jos keskikesällä olisi satanut vähän enemmän. Varsinkin kääpiörunkoiset näyttivät kärsivän kuivuudesta. Näyttää siltä että joudun vaihtamaan kääpiörunkoiset puut antonoukanrunkoiseksi. Se on omenoissa sama kuin monessa muussakin tuotteessa, kun tulee hyvä sato niin kysyntä sakkaa. Monessa paikassa oli tien varressa jokin astia täynnä omenoita ja vierellä kyltti  "Saa ottaa". Omenatuoremehu on hyvä muoto käyttää omenoita. Terveellistä eikä sisällä lisäaineita. Nyt ennen talven tuloa joutuu tarkastamaan tarhan aitaukset ettei jyrsijät pääse tekemään tuhoaan. Muutama vuosi on mennyt ettei ole voinut leikata oksia. Siinä on puuhaa tuleville keväille. Kerralla kun ei voi leikata liikaa muuten se kiihdyttää kasvua liian paljon. Puissa olisi hyvä olla nimikyltit. Vaikka istutuksista on istutuskartat niin se ei ole aina tarhassa mukana. Olen kokeillut monenlaisia nimilappuja, mutta en ole löytänyt vielä mieleistäni...